Vesikelkan runko ja alusta

Tösös arvoisat mäntämoottoriurheilun ystävät!
Edellistä blogi tekstiä en tässä rupea tämän enempää purkamaan, muuta kun, että jos ette ole kärryillä, niin lukaiskaapa tuo pikaisesti, niin olette juonessa mukana.

Kelkka on nyt siis purettu moottoria lukuun ottamatta täysin atomeiksi ja osat pesty. Ensimmäiseksi otettiin tarkasteluun itse runko, ei varmastikaan tullut yllätyksenä, että niittejä oli väsynyt sieltä täältä ja moottorikehdossa oli murtumia ihan naapurin muorillekin asti.


Alumiinin hitsausspesialisti Harri Hietala HSH-Motorsportilta piti huolen hitsauksista ja allekirjoittanut kävikin noutamassa jo seuraavana päivänä rungon takaisin öljykanjonin mäntäpyhättöön jatkojalostuksen.

Tässä vaiheessa, kun runko oltiin saatu suoraksi ja väsyneet niitit vaihdettua teräsniitteihin, alkoikin telaston tukivarsien ja etupään ripustuksien tutkiskelu. Voin kertoa, että krokotiilin kyyneleet oli pientä verrattuna omiini kun selvisi minkälainen operaatio oli edessä.

Ensinnäkin etupään tuennassa kummatkin tukivarret olivat pahasti vääntyneet ja toinen tukivarsi repeytynyt olkatapin kiinnikkeistä. Tässävaiheessa ajattelin, että korjaanpa ensin telaston osat, hermokapasiteetin näennäisen kapasiteetin säilyttämiseksi. Telasto oli yhtä murheellinen…


Tiggi paloi telaston kanssa noin 20 tuntia ja sadattelu oli käsin kosketeltavissa, lukuisien stressirauta viritysten ja happiasetyleeni lämmittelyjen jälkeen saatoin huokaista ja todeta, että nyt se on ehjätty ja suora.

Tässä vaiheessa projektia aikaa on kulunut itseltäni noin 100 tuntia ja muutoksia vedessä ajettavalle moottorikelkalle ei olla tehty vielä ainuttakaan, ainoastaan korjattu vanhaa!!!

Etupää, Lynxissähän oli hienot haitekki Kybin lisäsäiliölliset RS-mallin iskarit. Myltzi sai tehtäväkseen hukata nuo iskarit pois ja järjestää tilalle kevyemmät ja 100mm lyhyemmät iskarit, vesikelkkailuun sopivalla shimmityksellä. Näin lyhyttä etukepakkoa ei ole lumikelkkailussa nähty sitten kaljakoppa Okkelin, joten sorvailua oli luvassa. Tässä kohtaa tarvittaisiin avuksi siis iskareiden ihmemiestä. Kaikkihan tietää, että iskareiden ihmemies löytyy PL-Centeriltä. PL-Center on Rovaniemellä ja Rovaniemi on Suomessa, joten uskolliselle iskari hermannille eli Tero Lokalle toimeksiantoa ja etuiskarit löysi pituutensa.


Kasasin tukivarret ensin paikoilleen ja tein halutun mittaiset apuraudat iskareiden tilalle, jotta sain tukivarsien korkeuden halutulle tasolle, alatukivarsista lähti tavaraa pois 24cm puoleltaan ja taas lämmiteltiin hapen ja asetyleenin kanssa ja tiggi paloi useamman tunnin, lopputuloksena täysin vastaava alusta geometria kuin alkuperäinenkin, mutta 35cm kapeammalla raidevälillä. Eli raideleveydeksi edessä jäi 80cm ja madallusta alkuperäiseen setuppiin tuli 12cm.





Yhteistyökumppanimme Blingfactory oli tällä aikaa laittanut postipaketin öljykanjoniin ja lähetyksessä saapui 365cm jatkavat telaston jatkot, kaikki telaston pyörät, kaasukahvanrunko, säädettävä sarvien korotus pala ja telatunnelin jatkopala.


Täytyykin kehua näitä alumiinin koneistaja specialisteja, että istuvuus niin telatunnelin kohdalla kuin myös liukurunkojenkin kanssa oli täydellinen! Allekirjoittanut on moottoripyörien kanssa pelatessaan käyttänyt osia niin jenkeistä kuin euroopastakin ja millään muulla valmistajalla ei ole osien kanssa ollut yhtä harmoonista asentajan tehdä työtään, kuin Blingfactoryn, vielä kerran isokiitos.


Nyt on siis kaikki tukivarret yms alustan osat korjattu ja tehty muutokset vesikelkkailuun sopivaksi ja tässä vaiheessa onkin koko komeus hyvä lähettää pintakäsittelyyn.

Summasummaarum. Olen pitänyt kirjaa tunneista, kuinka paljon aikaa on mennyt mihinkäkin ja tässä vaiheessa pieni välitasaus on paikallaan. Itse kelkkaan on mennyt tunteja noin 140 ja tästä kaikesta voi vähentää 15 pois jotka ovat olleet muutoksia vesikelkkailuun.

Seuraavassa osiossa päästään aloittamaan kelkan kasaaminen ja perehdytään tekniikka ja voimaansiirtopuoleen. -Juho Sistonen

image name
milanobet bahis siteleri illegal bahis hiperbet